Emergenssi Oy:n toimitusjohtaja, kestävyyskouluttaja ja valokuvataiteilija Saara Lilja pitää Green ICT -ekosysteemitapaamisessa keynote-puheenvuoron: 

JAETTU TIETO LUO HYVINVOINTIA MAKROTALOUTEEN
INNOVATIIVISET TAVAT KESTÄVYYDEN VAHVISTUMISEKSI

Yhteiskuntamme toimintavarmuuden vahvistamiseksi tarvitsemme luottamuksen rakentamista. Tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaamme, mutta niiden haavoittuvuudesta ja niiden kyvystä vahvistaa hyvinvointiamme, esimerkiksi luontosuhdettamme, tulisi puhua enemmän. Euroopan unionin kestävän kasvun ohjelma Green deal toimeenpanee vastuullisuustyötä laaja-alaisesti, ja uutta lainsäädäntöä kehitetään yrityksille. Käytännössä hankintaketjujen kautta kaikki organisaatiot ovat mukana tässä vastuullisuuden ekosysteemissä. Tässä ajassa kestävyyskysymys ei liity enää vain energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaan saman aikaisesti tulee ymmärtää oman organisaation kyvykkyys vahvistaa alueellista hyvinvointia niin luonnossa kuin alueen ihmisyhteisössäkin. Tässä työssä on mahdollista kehittää uusia tieto- ja viestintätuotteita ja palveluita, jossa tietoa jaetaan ja käsitellään luovilla tavoilla ja samalla vahvistetaan alueen ekososiaalista makrotaloutta.

Saara Lilja 

Saara Lilja on Emergenssi Oy:n toimitusjohtaja, MMT & FM, kestävyyskouluttaja ja valokuvataiteilija. Hän on rakentanut kestävän kehityksen yhteiskuntaa ja vahvistanut resilienssiä erilaisissa rooleissa. Lilja koordinoi arktista resilienssityötä Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella vuosina 2017–2019. Työssä edistettiin Arctic Resilience Action Framework -toimeenpanoa ja Rovaniemellä pidettiin Resilienssifoorumi vuonna 2018. Tuolloin hän koordinoi ilmastonmuutokseen sopeutumista maa- ja metsätalousministeriössä yhdessä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Tuolloin kytkettiin ilmastotyöhön turvallisuus, hyvinvointi, huoltovarmuus ja talousnäkökulmat. Kehitystyötä tehtiin esimerkiksi yhteisen tietopohjan parissa (Arctic Spatia Data Infrastructure). Käytännössä kehitettiin esim. EU:n Green dealin taksonomian jalkautusta, luontopohjaisten ratkaisujen käsitettä ja aloitettiin kompensaation rakentamisen pelisääntökeskustelu, nämä edistävät luonnon monimuotisuusnäkökulmien ja ilmastotyön yhteen kytkentää. Turvallisuuskomitea myönsi työstä Timanttitekopalkinnon vuonna 2019. Pandemian aikana hän toimi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan resilienssiasiantuntijana. Vuosina 2020–2021 Lilja veti Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmää ja kehitti ilmastokestävää aluerakennetta. Hän on väitellyt metsien ennallistamisesta vuonna 2006, toiminut luonnonvara-asiantuntijana Tapiossa bio-kiertotalouden kestävyyden asiantuntijana 2010–2016 ja koordinoinut ympäristöministeriössä METSO-ohjelmaa. Osallistunut myös eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurityön rakentamiseen ESFRIssa (European Strategy Forum for Research Infrastructures). Tällä hetkellä hän kouluttaa asiantuntijoita, johtajia ja opiskelijoita vihreään siirtymään. Viime vuosina hän on rakentanut arktista yhteistyöverkostoa ja yhteisiä muuttujia (Shared Arctic Variables) arktisiin maastopaloihin varautumiseksi. Hän kokeilee tieteiden ja taiteiden välisyyden menetelmiä erilaisten yhteisöjen kanssa ja kannustaa luoviin innovaatioihin, jotta tekoälyn vahvistumisen aikana meillä säilyisi inhimillisyyden ja kohtaamisen taito hyvinvointitalouden perustana. Hän on Keskuskauppakamarin alumniverkoston hallituksen vastuullisuusjohtaja. Perustajajäsen IDG (Inner development Goals) FutureWiseHubissa ja Suomen AgroForestry-verkostossa. Hän on sillanrakentaja hallinnon, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja muun yhteiskunnan välillä, jotta muutoksessa toimimisen kyvykkyys vahvistuu.