Tekoäly, sen mahdollisuudet ja uhat ovat päivittäin esillä medissa. Erityisesti laajojen kielimallien uusia kyvykkyyksiä ja kehityksiä julkaistaan lähes viikoittain. Siihen kiinnittyykin suurin huomio, mutta taustalla vaanivat muut tekoälyn sovellutukset, joihin pitää myös varautua. Kehityksen vauhti on huima – pitääkö ja voiko tekoälyn käyttöä ylipäätään säädellä?
Mikä on EU:n tekoälyasetus?
Tekoälyasetus on ensimmäinen eurooppalainen tekoälyä ja sen hyödyntämistä koskeva sääntely. Asetus jakaa tekoälysovellukset kolmeen riskiluokkaan. Se kieltäisi sovellukset ja järjestelmät, jotka luovat kohtuuttoman riskin. Korkeariskisiin sovelluksiin, kuten äänestäjiin tai vaalituloksiin vaikuttaviin tekoälyjärjestelmiin, kohdistuisi sääntelyä. Rajallisen riskin sovellusten osalta korostettaisiin käyttäjän informointia koskevaa sääntelyä.
Sovellukset, joita ei ole nimenomaisesti kielletty tai luokiteltu riskialttiiksi, jätetään puolestaan suurelta osin sääntelemättä.
Miksi tästä pitäisi välittää?
Tekoälysovellukset vaikuttavat siihen, mitä tietoja käyttäjä näkee ensisijaisesti verkossa. Tämä perustuu datapohjaiseen ennustusmalliin siitä, mikä sisältö käyttäjää kiinnostaa. Suomi on kärkimaita tekoälyratkaisujen kehittämisessä eri soveltamisaloilla. Siksi on hyvä olla perehtynyt ja vaikuttaa tekoälysääntelyn kehittämiseen ja laatimiseen. Kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) vuonna 2018, EU:n tekoälysääntelystä voisi tulla maailmanlaajuinen standardi, joka määrittää, missä määrin tekoälyllä on niin positiivinen kuin kielteinenkin vaikutus elämään.
Miten sitä voitaisiin parantaa?
Mitä voitaisiin tehdä, että tekoälyn sääntelyssä olisi mahdollista kehittää mekanismeja myös tulevaisuuden uhkiin varautumiseen, mahdollisten väärinkäytösten estämiseen ja niiltä suojautumiseen? Miten pidetään huolta siitä, että Euroopassa pysytään muiden talouksien vauhdissa tekoälysovelluksien kehittämisessä?
Tervetuloa AamuAreenalle kuulemaan ja keskustelemaan keinoista ja toimista, joilla voitaisiin parhaiten varautua ja hyödyntää EU:n tekoälyasetusta Suomessa.
Keskustelijoina
Anna-Mari Wallenberg, Joonas Mikkilä, Hanna Niemi-Hugaerts,
Helsingin yliopisto Teknologiateollisuus TIEKE
Esitys Joonas Mikkilä Tallenne Joonas Mikkilä
Esitys Hanna Niemi-Hugaerts Tallenne Hanna Niemi-Hugaerts
Koko paneelikeskustelun tallenne