Elämme tekoälykehityksen kolmatta aaltoa, jonka myötä koneoppiminen on noussut ICT-alan merkittävimmäksi ilmiöksi. Koneoppimista voi, hyvällä syyllä, pitää yhtenä tietojenkäsittelytieteen kruununjalokivistä ja sen pioneerit Geoffrey Hinton ja John Hopfield saivat Nobelin fysiikanpalkinnon viime vuonna. Tekoäly näkyy selkeimmin elämässämme erilaisten generatiivisten työkalujen kautta, mutta se on ollut jo pidempään läsnä taustalla, web 3.0 ei toimisi ilman sitä. Käytännössä kaikki verkossa näkemämme mainokset, sosiaalisen median päivitysvirrat ja videopalveluiden suositukset ovat kaikki tekoälyn meille kuratoimia.

Tekoälyllä on kuitenkin myös merkittävä jalanjälki, joka muodostuu useista eri osatekijöistä. Sen hostaaminen vaatii valtavia datakeskuksia, laskenta tehdään viimeisintä huutoa olevilla siruilla ja järjestelmän koodi on monimutkaista. Professori Vili Lehdonvirta Oxfordin yliopistosta kertoi yhden chatin vievän suunnilleen saman verran energiaa, kuin keskikokoinen kiuas. Toisaalta tekoäly mahdollistaa paljon ja tehostaa toimintaa monissa paikoissa, joten sillä on valtava kädenjälkipotentiaali. Tämä koskee lähes kaikkia aloja, ja on jo laajasti käytössä laadunvalvonnassa ja logistiikassa.

Tule kuulemaan viimeisintä tietoa tekoälyteknologian jalanjäljestä, kädenjäljestä ja laajemmista vaikutuksista alan asiantuntijoilta!

Ohjelma

• 09.00 Tervetuloa/alkujuonto

• 09.05 Merja Kajava/Aavista - Tekoälyn energiankulutuksen jalanjälki

• 09.20 Janne Kalliola/Exove - Kuolleella planeetalla ei ole tekoälyä

• 09.55 Ville Nordberg/Trail Openers - TBA

• 10.30 Tauko

• 10.40 Antti Sipilä/TIEKE - Tekoälyn kestävyys viidessä ulottuvuudessa

• 11.10 Yleisökysymykset ja paneeli: Tekoäly, kestävää vai kestämätöntä?

• Fasilitointi: Marko Jäntti/UEF, 

• Mukana: Antti Sipilä/TIEKE, Janne Koponen/Wunder, Marko Saaresto/Rakettitiede, Johanna Ahola-Launonen/Aalto-yliopisto, Jari Porras/LUT

• 11.55 Lopetus

Mukana tapaamisessa

Merja Kajava, Aavista Oy

Tekoälystä on tullut olennainen osa jokapäiväistä arkea ja sen käyttö eri tarkoituksiin kasvaa nopeasti. Tekoälyn energiankulutusta käsittelevissä tutkimuksissa on jo esimerkiksi tunnistettu suuria eroja tekstiä tuottavien ja multimodaalisten eli kuvaa, ääntä ja videoita tuottavien kielimallien välillä. Vielä ei kuitenkaan ole kattavaa kuvaa suurten kielimallien kokonaisvaikutuksesta energiankulutukseen. Tekoälyn käyttöönotto muuttaa organisaatioiden ohjelmistoarkkitehtuureja. Esimerkiksi tietojen välimuistiratkaisuja ei voida enää hyödyntää kuten aiemmin, mikä puolestaan lisää verkkoliikennettä taustalla ajettaviin palveluihin. Tässä esityksessä tarkastellaan, mitä asioita on huomioitava, kun tekoälyratkaisuja otetaan käyttöön organisaatiossa, jotta saavutetaan kustannustehokas ja vähähiilinen ICT-ratkaisu.

Suositukset
- Mittaa etukäteen tekoälyn energiankäyttöä eri tilanteissa ja arvioi käytön kustannukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä
- Valitse käyttötarkoitukseen sopiva kielimalli
- Pohdi, löytyykö tekoälyn sijasta energia- ja kustannustehokkaampi tapa ratkaista asia

Janne Kalliola, Exove

Kuolleella planeetalla ei ole tekoälyä

• Tekoälyn kasvava energiankulutus
• Kolikon toinen puoli: data
• Miten toimia, käytännön ohjeet

Ville Nordberg, Trail Openers

Tekoälyn parhaat puolet - kädenjäljestä voittoihin?

• Miten tekoälyä hyödynnetään nyt ja miten sitä kannattaisi hyödyntää.
• Millainen on tekoälyn hiilikädenjälki
• Tekoälyn tulevaisuus, ohjeita digiammattilaisille.

Ville Nordberg on kokenut digitaalisten palveluiden ammattilainen, joka on tutkinut digitaalisten palveluiden sekä tekoälyn vastuullisuutta ja vienyt tutkimustietoa käytäntöön projekteissa viimeisen reilun kolmen vuoden ajan. Ville toimii osana kansainvälistä green software (ISO) -standardointiryhmää sekä on Koodia Suomesta ry:n hallituksen jäsen.

Pitkän uran ja erilaisten roolien myötä Ville pystyy ymmärtämään liiketoiminnan tarpeet sekä mahdollistamaan teknologian avulla tarvittavat asiat. Ville haluaa asiakkaan onnistuvan.

Janne Koponen, wunder

Janne on teknologia-alan veteraani, joka yhdistää syvän teknisen osaamisen kestävän kehityksen visioon. Lähes kolmen vuosikymmenen urallaan hän on johtanut merkittäviä teknologisia siirtymiä, muun muassa fyysisistä palvelimista energiatehokkaisiin pilviympäristöihin ja ja skaalautuvan konttiteknologian käyttöön. Tekoälyn parissa Janne on työskennellyt yli kahden vuosikymmenen ajan, ja hänen erityisosaamisensa on teknologian inhimillisessä ja kestävässä kehittämisessä.

Marko Saaresto, Rakettitiedo Oy

Marko on pitkän linjan optimisti, uskoen teknologiaan ja ihmiseen. Yhtenä ohjelmistokonsulttiyhtiö Rakettitieteen perustajista hän on mahdollistamassa pieniä ihmeitä asiakkaille päivittäin. Kun päivätöiltään ehtii, Marko pyrkii rakentamaan siltoja asiantuntijatyön ja vastuullisuuden välillä. Yhtäältä oppien ajatusjohtajilta ja tieteestä, toisaalta kuunnellen asiantuntijoiden paloa tehdä vaikuttavaa, merkityksellistä työtä.

Johanna Ahola-Launonen, Aalto-yliopisto

Johanna Ahola-Launonen on valtiotieteiden tohtori (käytännöllinen filosofia) ja Suomen Akatemian akatemiatutkija, joka tutkii tieteen ja teknologian yhteiskunnallisia merkityksiä. Hänen nykyinen tutkimushankkeensa SUSTHOPE (https://www.aalto.fi/fi/johtamisen-laitos/susthope-tutkimusprojekti) tarkastelee teknologista optimismia kestävyysmurroksessa – sitä, miten teknologinen toiveikkuus voi parhaimmillaan toimia motivoivana ja toimintaa suuntaavana voimavarana, mutta toisaalta myös muotoutua epäkriittiseksi optimismiksi, joka ylläpitää nykyisiä kulutusrakenteita eikä edistä tarvittavaa yhteiskunnallista muutosta. Hanke analysoi, miten toiveet ja odotukset rakentuvat ja kiertävät tutkimus- ja päätöksenteko-organisaatioissa sekä millaisia vaikutuksia niillä on kestävyyssiirtymiin. Ahola-Launosen tutkimus sijoittuu tieteen- ja teknologian tutkimuksen, teknologian filosofian, poliittisen filosofian ja organisaatiotutkimuksen risteysalueelle.

Jari Porras, LUT-yliopisto

Ohjelmistotuotannon professori Jari Porras ryhmineen tutkii ja opettaa tietotekniikkaa LUT-yliopistossa. Hän on perehtynyt kestävän ICT:n lisäksi erityisesti hajautettujen ja rinnakkaisten järjestelmien vertailuun sekä langattomaan teknologiaan. Porras on palkittu vuonna 2023 Vuoden Tivi-vaikuttajana. 

Antti Sipilä, TIEKE 
Antti Sipilä toimii TIEKEssä Green ICT -asiantuntijana. Antti vastaa Green ICT -hanketyöstä ja Green ICT -ekosysteemin kehittämisestä. Aiemmin hän on tehnyt ICT-hankintoja julkishallinnossa ja toiminut pk-yrityksessä hankintakonsulttina. 

Marko Jäntti, UEF

Marko Jäntti (FT, KTM) toimii digitaalisen palvelujohtamisen dosenttina ja ohjelmistotekniikan yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Jäntin tutkimusalueena on IT-palvelunhallinnan prosessien kehittäminen, IT-asiakaspalvelu ja IT-asiakastuki, ohjelmisto-ongelmien ja virheidenhallinta sekä digitaalinen transformaatio. Jäntti tekee TKI-työtä kansallisessa Green ICT -ekosysteemissä (VISIIRI) sekä Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta (VICTIS) -hankkeessa. Jäntti on myös kansallisen IT Service Management Forum Finlandin (ITSMF) Advisory Boardin jäsen ja mukana Software Engineering Doctoral Research Network (FAST) -toiminnassa. Jäntti tekee aktiivista yritysyhteistyötä palvelujohtamisen alueella.